Jostain syystä lähden huomenna Sysmään, Lahteen Jokelaan ja Helsinkiin.

Etsin tänään nimeä kahdelle projektille. Kävelin, kävelin ja selasin kirjoja. Miksi helppo ja mukava on joskus niin vaikeaa ja työlästä?

Kirjastosta tarttui mukaani Saramagon Toinen minä, jota olen kovasti säästellyt. Pelkään että Saramago kuolee huomattavasti aikaisemmin kuin minä ja kirjoittaminen jää (häneltä).

Ilmassa on pieniä vitutuksen viiveitä. Väsymys ei raukene viikonlopun lepoon vaan kasaantuu entisestään, sillä tiedossa on lastenkutsuja ja kalisevia aikuisia, yhteismajoitusta, sukulaisia, huonosti nukkumista, kitiseviä naisia, valitusta, valitusta, valitusta. Aion tehdä töitä, se on mainio syy välttää totaalinen romahdus. Pääsen karkaamaan. Valokuvatorstaikin on matkalla.

(Jack Kerouac muuten kuoli samana päivänä kun synnyin)